Just living my life

Tämä viikko on mennyt leppoisissa merkeissä. Luulin, että minulla alkaisi vihdoinkin "oikeat" työt, koska lapsilla on viikon loma, ennen kuin he lähtevät taas kouluun. Toisin kuitenkin kävi, sillä lapset on tähän mennessä olleet minulla oikeastaan vaan maanantain, tiistaina mummu otti pienimmän ja kaksi vanhempaa meni käymään jossain huvipuistossa. Tänään mummu otti taas kaikki lapset rannalle ja huominen päivä minulla on vapaa, koska lasten isä ottaa lapset luokseen perjantaihin asti. Perjantaina minulla sentään on muutama tunti työskentelyä, ei tunnu ihan laiskottelulta!

Kävin tänään kävelemässä pitkän matkan koirien kanssa, ilma oli taas kuuma. Mietin jonkun aikaa, että ei voi olla totta, mille lenkille minä nyt sitten oikein lähdin, enkö löydäkään oikeaa katua. Mutta kyllähän se Harbor sieltä löytyi, vaikka vähän epäilinkin itseäni..

 Menin tänään käymään kirjastossa, palauttamaan Twilightin, jota en ollut jaksanut lukea loppuun. Olin ajatellut että olisi helpompi lukea kirja englanniksi, minkä on lukenut suomeksi, mutta kun kyseisen kirjan muisti niin vallan mainiosti ulkoa, niin eihän sitä jaksanut lukea. Joten, menin lainaamaan uusia kirjoja. Tai siis yksi minun piti vain lainata.. Mutta sitten kirjastossa hetken aikaa hämmästeltyäni, tuli minulta harmaa tukkainen, pyöreä lasinen, pienellä äänellä puhuva nainen kysymään tarvitsenko apua.

Kysyin, missä olisi rakkauskirjoja, ja Norah Robertsia. Nainen näytti oikein iloiselta, ja lupasi kiikuttaa minulle muutaman kirjan näytille. Hän toi minulle kolme kirjaa, yhden Robertsilta, sen olin tosin lukenut jo suomessa, ja pari tuntematonta. Päätin jo ottaa yhden niistä, kun nainen kipitti hakemaan minulle lisää kirjoja, ja hän toi minulle The Notebook kirjan. Ah, en ollut pysyä pöksyissä. Rakastin sitä elokuvana, joten totta kai halusin myös sen kirjana. Olin siis ottamassa kahta kirjaa, kun kysyin, että olisiko täällä The Notebook elokuvaa. Nainen lähti totta kai näyttämään minulle sitä, ja vinkkasi samalla, että voin ottaa kaksi elokuvaa ilmaiseksi, kun minulla on kaksi kirjaa (Täällä elokuvan lainaus maksaa 1 dollarin). No nainen antoi minulle kyseisen elokuvan ja etti kaupan päälle elokuvan Sleepless in seattle, ja sanoi että ihan varmasti sinä tykkäät tästä, jos tykkään romantiikasta. No en tietenkään kieltäytynyt, ihan mielenkiinnosta taidan haluta katsoakin sen elokuvan. Mutta sitten kirjastontäti bongasi vielä yhden DVD:n, The Sisterhood of the Traveling Pants, ja sanoi että "sinä aivan varmasti tykkäisit tästä elokuvasta". No yritäppä siinä olla että no joo.. Ei taida olla ihan minun tyylinen elokuva, joten lainasin senkin. Sitten nainen sanoo, että lainaa kolmaskin kirja, niin saat tämänkin elokuvan ilmaiseksi. Hän tyrkkää minulle saman elokuvan kirjan ja katsoo minua oikein onnellisena, että on saanut opastaa vähän pihalla olevaa Suomi-tyttöä. No.. Oli mukava tehdä jonkun päivä mukavaksi, vaikken lukisikaan kyseistä kirjaa. Ehkä katson elokuvan, ja mietin sitten, onko kirja luettava vai ei. The Notebookin aloitin, ja tuntuu jo nyt että se on luettava heti!!

"I am nothing special, of this I am sure. I am a common man with common thoughts and I've led a common life. There are no monuments dedicated to me and my name will soon bo forgotten, but I've loved another with all my heart and soul, and to me, this has always been enough." 

" "Damn," she whispered, "what am I doing here? I shouldn't be here. There's no reason for it," but once she said it she knew it wasn't true. There was something here. If nothing else, she would have her answer" 
The Notebook 

En tiedä, mutta tuo jälkimmäinen lausahdus kiinnitti minut tähän kirjaan, ja nyt tiedän, että tulen rakastamaan sitä, niin kuin elokuvaakin. Miksi en lukenut tätä kirjaa koskaan Suomessa? Ehkä minun kohtalo sanoi, että se pitää lukea englanniksi, tämä kirja on kaunista luettavaa.

Ehkä Sleepless in Seattle ei ole ihan minun elokuva,

mutta eikö se käy jo klassikosta?