New York!

Hei vaan, täältä kuumasta New Yorkista. Siis oikeasti, liiankin kuumasta (onnistuin polttamaan olkapäät ja huoneet ovat kuin helvetti konsanaan..).
Kolmas päivä täällä, ja on ollut hieman ristiriitaisia tunteita.

Aluksi kun tulimme tänne, 24 tunnin matkustamisen jälkeen, täällä ei ollut kunnon ruokaa ja huoneet olivat aika kammottavia. En tietenkään nähnyt matkalla edes maisemia, täällä on todella pimeää iltaisin.
Oikeastaan kaikki ruoka täällä on vähän pahaa, ja omituista, ja tuntuu että täällä pidetään lihat monta tuntia lämpimässä, joten en ihmettelisi vaikka tulisikin jonkinnäköinen vatsavaiva.

Tänään oli ensimmäinen koulupäivä. kahdeksasta puoli seitsemään, huh! ja se oli toodella raskas, ainoat suomalaiset kaverit olivat eri ryhmissä, joten piti puhua ainoastaan englantia, ymmärtää kaikki mitä muut puhuivat ja mennä vielä luokan eteen kertomaan itsestään ja suomalaisten perinteisestä aamiaisesta, lounaasta ja illallisesta. Onko suomessa edes perinteistä ateriaa? Kaikkihan syövät mitä syövät, hitto vie. Ihan kuin ei olisi tarpeeksi paha yrittää puhua englantia vieruskavereille, vaan pitää mennä luokan eteen tärisevien käsien ja tärisevän äänen kanssa. Eräs saksalainen tyttö sanoi minulle, että näki selvästi että käteni tärisivät. Ehkä vähän noloa!
Meidän piti tehdä sanakirja tuleville hoitolapsillemme, kymmenen sanaa kuvan alla. Tein oikein hienon sanakirjan, laitoin perheenjäsenten nimet ja alle perheen kuvan. Mutta sitten opettaja sanoo (kun minulta puuttuu kaksi sanaa), että yksi sana per sivu. ARGH! Eli kaikki piti aloittaa alusta. Kyllä ärsytti.

Tämä paikka on kyllä aika hieno, rakennukset ovat niin amerikkalaisia ja tämä näyttää niiiin perinteiseltä collegelta, mitä näkee elokuvissa (joissa murhataan nuoria kuin muurahaisia). Täällä on kolme asuntolaa ja muutamia muita rakennuksia. Yksi on ruokala, ja yhdestä ei ole mitään hajua, se näyttää vain todella hienolta. Tosin, rakennukset ovat hienompia ulkoa kuin sisältä, minun huoneessani on ainoastaan meluava tuuletin, joka puhaltaa lämmintä, pöytä ja kaksi sänkyä. kauheat lattiamatot ja täällä ei olla todellakaan yritetty edes mitenkään sisustaa paikkoja. Oikeasti, huoneissa on varmaan 30 astetta lämmintä, eka yö oli aivan uskomaton! tuntui kuin olisi peitto ollut päällä, vaikka en laittanutkaan mitään päälle..

Niin, ja täällä on kamalasti peuroja! ja jotain joka mölisee veden luona, minä veikkaan kiimassa olevaa peuraa ja Riikka veikkasi sammakkoa. Ei uskallettu käydä katsomassa. Ohjaajat ovat varoitelleet myös itikoista, että tulee uskomattomia puremajälkiä aluksi. Olen siis sätkinyt kuin sätkynukke kun olen juossut ilta hämärissä takaisin omaan taloon, missä huoneeni on. On täällä myös muutamia isoja ja oksettavia ötököitä. Olen nähnyt torakankin, ehkä, mutta se oli todella pieni.

Torstaina päästään Manhattanille! Odotan sitä kaikista eniten. Täällä pitää olla ahdistavan sosiaalinen koko ajan, paitsi oli ihan mukavaa tutustua muutamaan Columbialaiseen. Suurimman osan ajasta olen kylläkin ollut suomalaisten Riikan ja Emmin kanssa..

Okei. Ehkä kirjoitan lisää New York-keskusta reissun jälkeen. Ja kuvia tuleee myöhemmin! Ja veliseni, jos luet tämän (tiedän että luet!), sinä voit kommentoidakin, en nimittäin tiedä sähköpostiasi!